Anu Meloni, lakimies, Kansalaispalvelut
Marjukka Vallioniemi, johtava lakimies, Kansalaispalvelut
Valtiokonttori valvoo valtion etua ilman perillisiä kuolleiden henkilöiden jäämistöön. 2000-luvulla Valtiokonttori on saanut vuosittain tiedon noin 200–300:sta ilman perillisiä ja testamenttia kuolleesta henkilöstä. Vuosina 2022 ja 2023 määrä on kohonnut yli neljänsadan. Valtiokonttori selvittää kuolinpesät ja realisoi omaisuuden asuntoja ja kiinteistöjä lukuun ottamatta, ja tekee päätöksen omaisuuden lopullisesta kohtalosta.
Päätöksellä valtion perintönä saamaa omaisuutta voidaan luovuttaa hakemuksesta joko perinnönjättäjän läheiselle tai kunnalle. Omaisuus kuitenkin pidetään valtion omistuksessa, jos siihen on erityistä syytä. Tällaista valtiolla pidettävää omaisuutta ovat aina osa poikkeuksellisen suurista rahavaroista, sekä erityisesti kiinteistöt, jotka soveltuvat suoraan luonnonsuojelualueiksi tai vaihtomaiksi luonnonsuojelualueita perustettaessa.
Jos valtiolle on tullut perintönä kiinteistövarallisuutta, Valtiokonttori ilmoittaa siitä ministeriöille. Ympäristöministeriön alaiset ELY-keskukset selvittävät kiinteistöjen luontoarvot ja sopivuuden suojelu- tai suojeluvaihtoalueiksi. Saatujen lausuntojen perusteella Valtiokonttori tekee päätöksen kiinteistön pitämisestä valtion omistuksessa luonnonsuojelu- tai muussa esitetyssä tarkoituksessa. Vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan luonnonsuojelutarpeet asetetaan päätösharkinnassa etusijalle.
Ilman perillisiä kuolleiden kuolinpesien kautta tulleet kohteet vastaavat vuositasolla yhden luonnonsuojelun toteutuksessa menestyksekkäästi pärjäävän ELY-keskuksen vuosisuoritetta, eli valtionperinnöillä on suuri merkitys sekä taloudellisesti että vaikuttavuuden kautta luonnonsuojelun edistämisessä. Myös vaihtomaiden saatavuuden kannalta valtionperinnöillä on suuri merkitys.
Alkuvuodesta 2023 sai lainvoiman poikkeuksellisen merkittävä päätös, jolla pystytettiin valtion omistuksessa yhdestä kuolinpesästä yhteensä 18 tilaa ja neljä määräalaa. Suojelualueita näistä kertyi yhteensä 153 hehtaaria, arvoltaan noin miljoona euroa, ja vaihtomaita noin 27 hehtaaria, arvoltaan noin 200 000 euroa. Päätös sisältää useita tiloja Merenkurkun maailmankohteella, ja ne kuuluvat osittain Natura 2000 -verkostoon sekä rantojensuojeluohjelma-alueeseen. Mantereella päätökseen sisältyy METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsiä ja kipeästi kaivattuja vaihtomaita. Alueella esiintyy runsaasti uhanalaisia luontotyyppejä sekä uhanalaisia kasvi-, lintu- ja kääpälajeja. Mukaan mahtuu myös verrattain harvinaisia reheviä lehtolaikkuja.