Siirry alalukuun: 4.1 Lisää läpinäkyvyyttä valtion johdannaistoimintaan | 4.2 Avointa tietoa valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taloudesta | 4.3 Avointa tietoa julkisista hankinnoista
4.1 Lisää läpinäkyvyyttä valtion johdannaistoimintaan
Tiina Heinilä, kansainvälisen viestinnän asiantuntija, Rahoitus
Valtion tilinpäätöksen tulee lain mukaan antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta. Valtiokonttori kokoaa valtion tilinpäätöksen vuosittain maaliskuussa. Tilinpäätös elää ajassa ja kehittyy vuosien välillä. Vuoden 2023 tilinpäätös sisältää aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa valtion käyttämistä johdannaisista.
Valtion velanhallintaan liittyvät johdannaiset, koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä valuuttatermiinit, ovat valtiolle riskienhallinnan välineitä. Valtiokonttori on velanhallinnan strategian mukaisesti käyttänyt koronvaihtosopimuksia valtionvelan korkoriskinhallinnassa, jossa se on pystynyt sopimuksia hyödyntämällä eriyttämään korko- ja jälleenrahoitusriskin toisistaan. Tavoitteena on minimoida valtionvelasta aiheutuvat korkokulut pitkällä aikavälillä ja valitulla riskitasolla. Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinit suojaavat valuuttariskiltä. Valtio ei ota valuuttariskiä lainanotossaan. Vuonna 2023 Valtiokonttori teki valuuttasuojaustoimenpiteitä, jotka rajaavat Puolustusvoimien F-35-hävittäjähankintaan liittyvää valuuttariskiä.
Valtion tilinpäätöksessä 2023 johdannaistoiminnan raportointia on uudistettu, sillä johdannaistoiminta sisältää merkittäviä eriä, joista etenkin koronvaihtosopimuksia koskevat ovat herättäneet kiinnostusta myös julkisuudessa.
Suomen valtionvelka, johon koronvaihtosopimukset liittyvät, on kasvanut vuoden 2019 jälkeen nopeasti. Koronvaihtosopimuksiin liittyvältä luottoriskiltä suojaudutaan käteisvakuuksien avulla. Kun korot lähtivät vuonna 2022 nopeaan nousuun, myös valtion antamien vakuuksien määrä kasvoi, mikä tuona vuonna lisäsi valtion lainanoton tarvetta. Markkinakorkojen sittemmin tasaannuttua myös valtion antamien vakuuksien määrä on laskenut, millä vuonna 2023 oli lainanottotarvetta vähentävä vaikutus. Isossa kuvassa koronvaihtosopimusten käyttö on tuonut valtion korkokuluihin arviolta yhdeksän miljardin euron säästöt vuosina 2005–2022.
Valtiovarainministeriö päivitti valtion velanhallinnan strategian alkuvuodesta 2024. Uudessa strategiassa koronvaihtosopimusten käytöstä luovutaan. Valtiovarainministeriön mukaan päätös kuvastaa velanhallinnan toimintaympäristön muutoksia 2010-luvulta alkaen. Uuden strategian myötä valtion korkomenot todennäköisesti kasvavat, mutta niiden ennustettavuus paranee. Valtion tulevissa tilinpäätöksissä johdannaistoiminnan volyymit pienenevät vähitellen.
4.2 Avointa tietoa valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taloudesta
Jukka Kujala, raportointiasiantuntija, T3 – Talous, tieto ja työelämä
Valtiokonttori on keskeisessä asemassa julkisen talouden raportoinnissa ja sen läpinäkyvyyden ja avoimuuden varmistamisessa. Valtiokonttori kerää talouden tietoja valtion, kuntien ja vuonna 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden taloudesta, ja julkaisee ne Tutkihallintoa.fi-palvelussa. Hyvinvointialueiden talouden raportointi alkoi talousarvioilla tammikuussa 2023 ja ensimmäiset toteumatiedot raportoitiin ensimmäisen neljänneksen osalta huhtikuussa.
Valtion keskuskirjanpidossa Valtiokonttorissa yhdistetään virastojen ja laitosten liikekirjanpidon, talousarviokirjanpidon ja valtuusseurannan tiedot. Niiden perusteella laaditaan valtion liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon pääkirjat sekä valtion tilinpäätös. Valtion taloushallinto ja laskentatoimi tuottavat tietoa kansalaisille, eduskunnalle ja hallitukselle sekä valtion yhteistyökumppaneille, kuten EU:lle. Tavoitteena ovat oikeat ja riittävät taloudelliset tiedot valtion varojen käytöstä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun tavoitteena on edistää kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen keruuta, tietovarastointia ja raportointia niin, että taloustiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia, vertailukelpoisia ja avoimesti kaikkien saatavilla.
Kuntien ja hyvinvointialueiden raportoitavat taloustiedot ovat keskeisessä roolissa kuntien ja erityisesti hyvinvointialueiden valtionrahoituspohjan laskemisessa. Taloustietoa käytetään hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien toiminnan ja talouden seurantaan sekä rahoituslaskelmiin, rahoituksen riittävyyden arviointiin, lainanottovaltuuksien määrittämiseen sekä arviointimenettelyyn. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietoja käytetään myös tilastointitarkoituksiin ja kansantalouden tilinpitoon.
Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taloustiedot ovat saatavissa avoimesti ja nopeasti Tutkihallintoa.fi:ssä ja rajapinnoissa. Yhteensä raporttinäkymiä julkisesta taloudesta on noin kuusikymmentä. Valtion ja hyvinvointialueiden taloudesta toteumatietoa kertyy kuukausittain ja kuntien taloudesta neljännesvuosittain. Lisäksi saatavilla on kuntien ja hyvinvointialueiden talousarviotietoa. Tilinpäätösten valmistuttua raportoidaan ja julkaistaan myös tilinpäätöstietoja tarkempia erittelyitä kuntien ja hyvinvointialueiden taloudesta.
Tiedon suuri määrä ja ajantasaisuus auttavat julkistalouden avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Toisaalta Tutkihallintoa.fi-palvelun jatkuva kehittämishaaste on pitää palvelu selkeänä ja monimutkaisetkin asiat ymmärrettävänä, jotta kaikilla kiinnostuneilla on aidosti mahdollisuus tutustua julkiseen talouteen.
Valtiokonttorin Analyysipalvelut edistää hallinnon avoimuutta julkaisemalla analysointitoimeksiantojen tuloksia. Vuonna 2023 julkaistiin mm. Julkisen hallinnon ylimmän johdon palkkaselvitys ja Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset.
4.3 Avointa tietoa julkisista hankinnoista
Seija Friman, hankejohtaja, T3 – Talous, tieto ja työelämä
Yksi kansalliseen julkisten hankintojen strategiaan vuonna 2020 asetetuista kahdeksasta tahtotilasta on se, että Suomi on edelläkävijä hankintojen tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Julkisten hankintojen vuosittaisen keskimääräisen arvon ollessa noin 44 mrd. euroa (noin 15 % BKT:sta), on tärkeää arvioida ja suunnitella sitä, miten hankintoihin osoitetut määrärahat käytetään, mihin ne kohdistetaan, miten ja mistä palvelut ja tavarat hankitaan ja erityisesti, minkälaisia vaikuttavuustavoitteita hankinnoille asetetaan. Julkisilla hankinnoilla voimme vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja talouden tasapainoon. Kansallisella tasolla voimme hyödyntää tietoa hankinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja tarkasteltaessa julkisten varojen tehokasta käyttöä. Vain tiedon pohjalta voimme luotettavasti arvioida sitä, miten hankintojen avulla on vastattu organisaation strategisiin tavoitteisiin.
Valtiokonttori julkaisi Tutkihallintoa.fi-palveluun vuonna 2023 uuden raporttikokonaisuuden “Julkiset hankinnat”, johon on koottu tietoja:
- julkisten hankintojen kokonaisarvoista,
- hankinnoille asetetuista strategisista tavoitteista,
- hankintaosaamisesta ja
- hankintailmoituksista.
Tiedot hankintojen strategisten tavoitteiden seurantaan tuodaan Tutkihallintoa.fi-palveluun hankintailmoituksista (Hilma). Vuoden 2022 alusta lähtien on hankintailmoituksella tullut ilmoittaa, onko hankinnassa huomioitu innovaatiot, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuudet. Alla on esimerkkejä Tutkihallintoa.fi-palvelussa raportoidusta tiedosta.
Julkisten hankintojen raporttikokonaisuuteen tuodaan tiedot myös hankintaosaamisen itsearviointien tuloksista erilaisilla yhteenvetotasoilla. Raporteilta löytyvät tiedot myös suorahankinnoista ja kilpailutuksen jälkeen julkaistavista jälki-ilmoituksista, joilla ilmoitetaan muun muassa tarjouskilpailun voittaja ja tehdyn sopimuksen arvo ja kesto. Lisäksi puhtaiden ajoneuvojen hankintoja voi myös tarkastella omalla raportillaan.
Tutkihallintoa.fi-palvelua kehitetään eteenpäin ja sinne pyritään keräämään enemmän tietoja niistä tietolähteistä, jotka kulloinkin ovat saavutettavissa. Vuonna 2023 käynnistyi valtiovarainministeriön johdolla esiselvityshanke kansallisen hankintatietovarannon perustamisesta. Valtiokonttori on hankkeessa tiiviisti mukana selvittämässä mahdollisuuksia perustaa tietovaranto Valtiokonttoriin.
