Siirry alalukuun: 2.1 Kuvaus Valtiokonttorista | 2.2 Vastuullisuus kumpuaa arvoista ja strategiasta | 2.3 Vastuullisuusraportointi
2.1 Kuvaus Valtiokonttorista
Valtiokonttori on valtiovarainministeriön (VM) hallinnon alainen virasto. Se vastaa valtion lainanotosta, kassavarojen sijoittamisesta, valtionvelan riskienhallinnasta sekä valtion antolainaustoiminnasta. Valtiokonttori hoitaa valtion työntekijöiden tapaturmakorvauksia ja myöntää kansalaisille mm. sotilasvamma- ja rikosvahinkokorvauksia.
Valtiokonttorin vastuulla on myös valtion konsernilaskenta ja taloushallinnon sekä maksuliikkeen ohjaaminen. Virasto tukee valtion organisaatioita työelämän muutoksessa ja edistää tiedolla johtamista sekä valtion vastuullisuusraportointia. Valtiokonttori myös tuottaa kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelua. Lisäksi Valtiokonttori toimii valtionavustuksia hallinnoivan valtiotasoisen palvelun operaattorina ja palveluntuottajana. Virasto myös vastaa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinto- ja valvontajärjestelyjen toteutuksesta Suomessa.
Valtiokonttori palvelee valtionhallintoa, kansalaisia, kuntasektoria, hyvinvointialueita, yhteisöjä ja yrityksiä. Virasto on perustettu vuonna 1876. Valtiokonttorin palveluksessa on noin 350 henkilöä. Valtiokonttorin toimipiste sijaitsee Helsingin Hakaniemessä osoitteessa Sörnäisten rantatie 13.
Valtiokonttori muodostuu toimialoista ja näitä tukevista toiminnoista. Substanssitoimialoja ovat Kansalaispalvelut, Rahoitus, T3 – Talous, tieto ja työelämä sekä Valtionavustuspalvelut.
2.2 Vastuullisuus kumpuaa arvoista ja strategiasta
Valtiokonttorin yhteiset arvot ovat toiminnan vastuullisuuden perusta. Valtiokonttorin arvot ovat yhteiskunnan ja asiakkaan hyvä sekä henkilöstön hyvinvointi ja kehitys.
Arvoissa kerrotaan Valtiokonttorin toiminnan kantavat perusajatukset. Niillä kuvataan viraston vastuullinen lähestymistapa tehtäviensä hoitamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Valtiokonttorin johto korostaa arvojen tärkeyttä käytännön työssä. Arjessa arvot luovat pohjan kokonaisharkinnalle tilanteissa, joissa tehdään valintoja ratkaisuvaihtoehtojen välillä.
Valtiokonttorin henkilöstöltä kysytään vuosittain työhyvinvointikyselyssä, kuinka hyvin he tuntevat Valtiokonttorin arvot ja miten hyvin he kokevat niiden toteutuvan arjessa. Alla näkyy vastausten keskiarvojen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana asteikolla 1=täysin eri mieltä…5=täysin samaa mieltä. Vuonna 2023 kysely toteutettiin loka-marraskuussa ja sen vastausprosentti oli 82,7.
Valtiokonttorin strategiaan on kirjattu toiminnan linjaus: Toimimme vaikuttavasti ja vastuullisesti. Linjausta konkretisoidaan strategiassa muun muassa seuraavilla kirjauksilla:
-
- Turvaamme toimintamme jatkuvuuden ja varmistamme, että riskienhallinta, tietoturva ja tietosuoja ovat korkealla tasolla.
- Toimimme ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja odotamme sitä myös kumppaneiltamme.
Valtiokonttorin strategia päivitettiin loppuvuonna 2023. Päivitystyöhön osallistuivat viraston kaikki toimialat.
2.3 Vastuullisuusraportointi
Tällä raportilla viestimme sidosryhmillemme Valtiokonttorin kestävää kehitystä edistävästä työstä. Raportilla kerromme, miten Valtiokonttori edesauttaa valitsemansa kuuden YK:n kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista. Valtiokonttori on valinnut vuoden 2023 raportin kohteeksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt, 15 Maanpäällinen elämä, 16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus. Vahvin painopiste on tavoitteeseen 16 liittyvillä asioilla.
Valinnan perusteena on, että näemme Valtiokonttorilla olevan vaikutusmahdollisuuksia näiden tavoitteiden edistämiseen. Tavoitteiden edistämisestä raportoidaan Valtiokonttorin kädenjälki, so. viraston toiminta tavoitteisiin nähden joko negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi tai positiivisten vaikutusten lisäämiseksi.
Luvussa 3 kerromme, miten Valtiokonttori tehtäviään hoitamalla tukee yhteiskuntaa yleisen korkotason noustessa. Luvun 4 aiheena ovat Valtiokonttorin toimet avoimen ja tietoon perustuvan julkisen hallinnon edistämiseksi. Luvussa 5 kerromme Valtiokonttorin toimista yhteiskunnan sujuvuuden lisäämiseksi digitalisaation avulla. Luku 6 keskittyy siihen, miten valtiolle tulevien perintöjen avulla voidaan perustaa suojelualueita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luvussa 7 kerromme rikosvahinkokorvauksista, jotka ovat osa suomalaista oikeusturvaa. Luvun 8 aiheena on Aikalisätoiminta maanpuolustusvelvollisuuttaan suorittavien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Luvussa 9 kerromme siitä, miten Valtiokonttori edistää laadukasta työsuojelua tukemalla ja mahdollistamalla valtion työsuojelun yhteistyöryhmän toiminnan.
Kädenjäljen raportoinnin sisältö ei ole vakio, vaan tämän raportin sisältöalueet poikkeavat jonkin verran vuosien 2021–2022 raporteista. Vuosittainen vaihtelu johtuu osittain Valtiokonttorin laajasta tehtäväkirjosta. Kaikki tehtävät ja niissä edistettävät arvokkaat asiat eivät mahdu yhdelle raportille, joten eri vuosina nostetaan esiin eri tehtäväkokonaisuuksia. Sisältö riippuu myös siitä, mitkä asiat ovat olleet eri raportointivuosina ajankohtaisia.
Tässä raportissa kuvataan myös Valtiokonttorin jalanjälki, eli viraston välittömät vaikutukset sen toimintaympäristöön. Jalanjälkiraportoinnin näkökulmat ovat Valtiokonttorin
- sosiaalinen vastuu asiakkaiden tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta sekä viraston työntekijöiden hyvinvoinnista,
- vastuu omasta taloudenpidostaan, ja
- ympäristövastuu sekä toimenpiteet ja pyrkimykset haitallisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi.
Oman raportin laadinnan lisäksi Valtiokonttori tukee muita valtionhallinnon organisaatioita vastuullisuusraportoinnin toteutuksessa. Siitä on lisätietoa Valtiokonttorin verkkosivuilla.